maanantai 6. toukokuuta 2013

Valokuvaus


Tehtävänämme oli ottaa valokuvasarja, jossa käsittelimme ennalta määrättyjä käsitteitä ja kiinnittäisimme huomiota sommitteluun ja rajaukseen. Valokuvissa esitettävät käsitteet tuntuivat aluksi melko hankalilta, mutta yhteistyössä pohtimalla niihin alkoi löytyä tolkkua. Toisaalta aiheiden väljyys antoi mukavasti tilaa omille tulkinnoille. Valokuvatessa huomasi, että muutaman kuvan ottamisen jälkeen alkoi kiinnittämään entistä enemmän huomiota rajaukseen, valotukseen ja sommitteluun. Tämän tyyppinen kuvaaminen oli oikeastaan melko mieluisaa, sillä usein valokuvia ottaessa, ei tule pohdittua kovin tarkasti näitä valokuvan kannalta olennaisia asioita. Kuvia tulee otettua paljon ja nopeasti, joten ne saattavat olla monesti melko huonolaatuisia. Kiinittämällä huomion näihin eri kuvakulmiin, valotukseen ja muihin perusasioihin, kuvista saa helposti monipuolisia ja laadukkaita. Kuvasimme jokainen oman sarjamme ja sen jälkeen kokosimme kuvat yhteen ja valitsimme niistä yhteisen sarjan. Alla näkyy yhteinen sarjamme ja jokaisen omat kuvat.

Valokuvaus sopii mielestämme alakouluun oivallisesti, sillä sen ikäiset lapset harrastavat sitä vapaa-ajallaankin. Kuitenkin kuvataiteen tunneilla valokuvatessa tulee kiinnittää huomiota huvikuvaamista enemmän sommitteluun ja rajaukseen. Kuvatessa olisi myös hyvä olla ohjaavia käsitteitä/kuvamuuttujia joita oppilaiden kuvissa tulee ilmetä. Näin valokuvaus kestää asiassa ja kuvaamista joutuu todella miettimään eikä kameralla vain räiskitä mitä sattuu. Tällöin valokuvaaminen tukee myös oppilaan kuvallisen ajattelun kehittymistä. Nykyään oppilailla on hienoja puhelimia joissa on hyvät kamerat, joten koulun tekniikka ei enää rajoita valokuvaamisen mahdollisuuksia. Valokuvausta on myös helppo yhdistää kuvanmuokkaukseen, jolloin valokuvauksesta saadaan kokonaisuudessaan monipuolinen kokonaisuus. 

Yhteinen kuvasarja - "Spektaakkelit ilman katsojia"

Lavastettu - Studio (Anu)

Löydetty - Luonto (Maija) 

Tallentava - Dokumentti (Anu)

                                                          Näkökulman valinta (Maija)

Hetken valinta (Satu)

Näkemyksellinen - Tulkitseva (Satu)

Valo ja varjo (Maija)

Maijan kuvasarja

                                                            Näkökulman valinta
                           - Vanhat piraatit opettavat uuden sukupolven samoille pahoille teille

 Lavastettu-studio (subjektiivinen) - Vaikea päästää irti

Näkemyksellinen - tulkitseva (subjektiivinen)
kahlittu? lokki

Hetken valinta - Mielijohteesta
Kuvassa käytetty kameran värin valinta toimintoa

Tallentava dokumentti 
TÄYSIN objektiivinen dokumentaatio siitä, kuinka sängyn alaiset möröt sikiävät TV-tasoista

 Löydetty luonto
 Kevään ensimmäinen kamikatze perhonen ja aika hyvä tuuri

Valo ja varjo

Satun kuvasarja


Hetken valinta - Hiiren viimeiset hetket

Tallentava dokumentti - Kauniilla ilmalla ilmaa renkaaseen 

Löydetty - luonto (objektiivinen)
Kevät tekee tuloaan ja samalla myös taidetta.

Lavastettu - studio (subjektiivinen)
Onko herkkuhetki  ansaittu vasta kovan työn jälkeen?

Näkemyksellinen - tulkitseva (subjektiivinen)
Lihanleikkaajan taustatuki?

Ilmaisutekniikan valinta - valo & varjo
Leikkisä varjo keväthangilla

Näkökulman valinta
HOT or NOT?

Anun kuvasarja

Hetken valinta

Tallentava- dokumentti
Käsityön vaiheen tallentamista.

 Löydetty luonto
Kevään ensimmäiset merkit

Lavastettu-studio (subjektiivinen)
Tällä kuvalla halusin ottaa kantaa joka talviseen keskusteluun nuorten tyttöjen pukeutumisesta pakkasella.

Näkemyksellinen-tulkitseva (subjektiivinen)
Käytin kamerasta ominaisuutta joka korostaa värejä. Näin sain esiin kontrastin karun harmaan ja tuoreen vihreän välille. Uusi elämä puskee kuvassa esiin ihmisten rakentamista esteistä huolimatta ja yläkulmassa odottaa ehkä parempi tulevaisuus?

Ilmaisutekniikan valinta-valo&varjo
Halusin kuvastaa valolla liiketta jonka sain aikaan kameran hitaalla tarkennuksella ja kynttilällä sekä heijastavalla lasilla leikkimällä.

 Näkökulman valinta
Tässä kuvassa hyödynsin kameran kalansilmä- toimintoa jolla halusin kiinnittä katsojan huomion keittikoneisiin. Näkökulmana on koneiden ihannointi ja niiden valta.


perjantai 3. toukokuuta 2013

Kuva-analyysi: Toivoton sukupolvi?





TOIVOTON SUKUPOLVI?

Pintatasolla kuvassa on tummanturkoosilla taustalla tyttö valkoisessa paidassa, joka puree huultaan epävarman näköisenä. Lapsen paidassa lukee ”isona minusta tulee moniongelmainen”. Tyttö on stereotyyppisesti suomalaisen näköinen, vaaleahkot hiukset ja hipiä, siniset silmät. Lapsi on kuvattu puolilähikuvana. Kuvassa on myös teksti, jossa selvennetään HelsinkiMission sanomaa. Missiona olisi saada vaihdettua tytön ”isona minusta tulee moniongelmainen”-paita pois, sillä kukaan ei toivo pienenä olevansa isona moniongelmainen. HelsinkiMissio haluaisi vähentää lasten huostaanottojen määrää antamalla perheille apua jo ennen konfliktin syntymistä ja näin ehkäistä lasten syrjäytymistä.

Abstraktitasolla tarkastellaan kuvan sävyjä, tunnelmaa ja visuaalista rakennetta. Kuvan keskiössä on lapsi, johon katse luonnollisesti hakeutuu kuvaa katsoessa. Kuvan sommitelma on tasapainoinen ja vaikuttaa ikään kuin koulukuvalta. Tunnelmaltaan kuva ei ole täysin lohduton, sillä väitteestä ja tytön epävarmuudesta huolimatta kuvasta välittyy toivon kipinä. Kuvan synkeä tausta vaalenee tyttöä kohti. Tytön katse on hieman viistosti ylös ja eteenpäin, kuin katse kohti tulevaa. Kenties synkkä tulevaisuus moniongelmaisena luo tyttöön pelkoa ja epävarmuutta tulevasta. Toisaalta ylöspäin luotu katse voisi heijastaa toivoa ja avunpyyntöä. Lapsen kuvaaminen kirkkailla väreillä ja valoisana kertoo mahdollisuudesta parempaan. Keskellä oleva punainen teksti herättää huomion ja korostaa mainoksen sanomaa. Sanoma liitetään tyttöön, sillä teksti on sijoitettu tytön paitaan. Jos teksti sijaitsisi kokonaan esim. mainoksen yläreunassa, ei sanoma välttämättä olisi yhtä tehokas ja suoraan tyttöön kohdistuva.

Konnotaatio paljastaa kuvan piilomerkitykset, asiat joita ei sanota suoraan ja jotka kuitenkin vaikuttavat meihin. Näin HelsinkiMissio pyrkii saamaan katsojan puolelleen, viemään sanomaa eteenpäin. Tytön epävarma olemus yhdistettynä paidan raflaavaan tekstiin saa aikaan katsojassa vaistomaisesti tarpeen suojella ja lohduttaa lasta, ja HelsinkiMissio tarjoaa tähän vaihtoehdon.  Tytön valkoisen paidan voisi tulkita puhtauden ja viattomuuden symboliksi. Valkoinen kuvaa lapsuuden viattomuutta, tyttö on syytön omaan tilanteeseensa ja tarvitsee apua. Kuvan tyttö on muutenkin varsin kuvakäsitellyn näköinen eli jopa hieman ”ylipuhdas”, alleviivatakseen tämän viattomuutta. Kuvausperspektiivi, puolilähikuva, korostaa lapsen kasvoja ja tunnetilaa, jolloin katsojan katse kiinnittyy tähän ensimmäisenä. Surullinen lapsi on aidosti tunteita herättävä asia, johon yhdistettynä pysäyttävä väite –lapsesta tulee isona moniongelmainen- saa katsojan havahtumaan ja kiinnittämään huomionsa mainoksen sanomaan eli miksi mainos väittää tällaista negatiivista asiaa viattomasta tytöstä. Kuva kokonaisuudessaan antaa katsojalleen muistutuksen lapsuuden arvosta, mutta toisaalta myös sen hauraudesta. 

Median opettaminen


Miten koette median opettamisen tulevassa luokanopettajan työssä ja kuvataiteen opetuksessa?

Media on meille kuvataiteen opetuksessa hieman vieras osa-alue, sillä sitä ei oikeastaan ollenkaan käsitelty lainkaan kouluaikanamme kuvataiteen puolella. Media liittyi lähinnä äidinkielen mediakasvatukseen ja mediakriittisyyteen. Media tuli osaksi kuvataidetta aikaisintaan yläkoulun puolella tai vasta lukiossa. Esimerkiksi valokuvausta ei ollut alakoulussa ollenkaan, vaikka se sopisi hyvin sinne, sillä sen ikäiset lapset ottavat jo itse kuvia ja ovat siitä kiinnostuneita.

Mielestämme media kuuluu olennaisesti kuvataiteeseen, sillä se on osa lasten arkea ja antaa monipuolisuudellaan mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin. Perinteisen piirtämisen ja maalaamisen sijasta mediassa hyödynnettävät tekniikat mahdollistavat oppilaan kuvallisen ajattelun esille tuomisen ja toisenlaisen ilmaisun. Median työkalut motivoivat todennäköisesti sellaisiakin oppilaita, jotka eivät ole muutoin kuvataiteesta kiinnostuneita.

Luokanopettajalla on työssään oiva mahdollisuus yhdistää kuvataiteen mediasisältöjä muiden aineiden kanssa. Etenkin mediassa äidinkieli ja kuvallinen ilmaisu kulkevat usein käsi kädessä. Luokanopettaja pystyy myös halutessaan järjestämään mediatyöskentelylle enemmän aikaa, joka on tarpeen esimerkiksi kuvankäsittelyä harjoitellessa.

Ongelmaksi luokanopettajalle saattaa muodostua luokkakoko. Median tekniikat vaativat yleensä teknisiä välineitä ja yksilöllistä ohjausta, mikä saattaa muodostua ongelmaksi isoissa oppilasryhmissä. Teknisiä välineitä (kameroita, pimiötiloja, kuvankäsittelyohjelmia) on kouluissa usein hyvin rajallisesti. Tämän ongelman voisi kuitenkin ratkaista rastityöskentelyllä, mutta silloin tehtävät ja tekniikat tulisi olla oppilaille niin selvät, että he kykenevät itsenäiseen työhön. Opettaja ei ehdi rastityöskentelyssä joka pajalle neuvomaan ja monet median osa-alueet vaativat opettajan neuvoja ja läsnäoloa.

Mediametka

Mediametka tapahtuma jakaa mielipiteitä. Toisaalta odotimme koulutukselta enemmän ja toisaalta valitsemamme paja (pelipaja) oli hyvä. Alun luennot olivat sinällään ihan mielenkiintoisia, mutta niistä molemmat olisivat kaivanneet hiukan konkreettisempaa lähestymistapaa. Lisäksi olisimme kaivanneet etenkin elokuvaluentoon monipuolisuutta, sillä nyt keskiössä oli luennoitsijan oma projekti.

Satuimme kaikki valitsemaan pelipajan. Se oli onnistunut valinta, sillä sisältö oli mielenkiintoinen ja vetäjä innostunut asiastaan. Pajassa pääsimme konkreettisesti kokeilemaan, millaista on pelin koodaus ja se antoi eväitä tulevaa varten. Tässä käyttämämme ohjelma. Ohjelmisto oli tarpeeksi yksinkertainen, jotta oppilaat voisivat sitä käyttää, vaikka olikin englanniksi. Sillä pystyi tekemään lyhyessä ajassa jo varsin näyttäviä ja toimivia pelejä.

Kuulimme kuitenkin, että muut mediametkan pajat olivat olleet pettymyksiä. Niissä oltiin ilmeisesti enemmän vain luennoitu kuin tehty oikeasti jotain. Pajatyöskentelyn ideana on mielestämme kuitenkin päästä käytännössä tekemään jotain.

Fotogrammi

Fotogrammeja tehtäessä on hyvä, että on jonkin verran suunnitellut etukäteen, minkälaisia fotogrammeja haluaa tehdä. Suunnittelu on tärkeää etenkin sen vuoksi, että tilat ovat rajalliset ja samassa tilassa on paljon ihmisiä. Vaikka varsinkin ensikertalaisella fotogrammien tekeminen on oikeastaan pelkkää kokeilua, on hyvä että on jonkinlainen visio miten toteuttaa käsitteet. Käsitteistä etenkin liikkeen toteuttaminen oli melko haastavaa, mutta onnistui lopulta ryhmätyön voimalla.

Fotogrammien tekeminen oppilaiden kanssa olisi haastavaa, mutta toisaalta palkitsevaa. Emme lähtisi toteuttamaan fotogrammia koko luokan kanssa (varsinkin jos koulussa ei ole oikeaa pimiötä), vaan mieluummin esimerkiksi valinnaisryhmän kanssa. Siinäkin tapauksessa olisi hyvä, jos ryhmä puolitettaisiin. Fotogrammien tekemisessä pitää muistaa, että vaikka kauniiden koruasetelmien tekeminen on kivaa, työskentelyssä tulee ehdottomasti olla jokin sisältö, esimerkiksi kuvamuuttujat. Toisaalta fotogrammi sopisi kouluun loistavasti, sillä siinä pääsee erilaiset lahjakkuudet esille kuin vaikkapa perinteisessä piirtämisessä ja maalaamisessa. Oppilaan ei tarvitse olla niin sanottu hyvä piirtäjä onnistuakseen fotogrammissa. Fotogrammeissa on mukana aina myös pienoinen jännitys ja epävarmuus tulevasta ja se tuo osaltaan myös mielenkiintoa tekemiseen. Uskoisimmekin, että fotogrammien tekeminen olisi erittäin kiinnostavaa lapsista, jo senkin takia, että se ei ole kovin tuttu työtapa.

Osa käyttämistämme materiaaleista


valmiit fotogrammit kuivumassa

Fotogrammisarja: Avaruusromua

Jännite (Anu&Satu)

Läpinäkyvyys (Anu&Satu)

 Struktuuri (Maija)

Tasapaino (Maija)

Välimatka (Maija)

 Rytmi (Anu&Satu)
 huom. fotogrammi oikeasti tummempi, skanneri vääristää kuvan kontrastia

Liike  (Anu&Satu)